Kammottavia ovat ajatuksissani käärmeen mutkittelut. Muistan sen eläimen ikäänkuin lipuneen ritlöiden yli. Juuri nyt taas tuntuu siltä, että en voi mennä mökille kesällä. Enkä viedä sinne lapsenlapsiani. Ostin kyllä jo vanhemmalle kumpparitkin kesää varten ja nimenomaan mökillä oloa varten. Komevuotias ei osaa vielä varoa. Nimi käärmeenkiemura  on tämän tytön antama nimi käärmeelle. Nimenä hauska ja kuvaava.

Kammon käärmeitä kohtaan sain lapsena. Olin kauniina, aurinkoisena syyspäivänä poimimassa puolukoita parin kilometrin päässä kotoani. Olin poiminut jo korin lähes täyteen, kun mättään juurelta kuuri voimakas sihinä ja näin kiemuralle kiertyneen käärmeen jalkani juuressa! Kori putosi kädestäni ja lähdin juoksemaan kotiini. Äiti oli kotona ja ihemetteli, mitä oli sattunut. Kerroin. Tämän jälkeen en ole pystynyt suhtautumaan käärmeisin viileästi. Joka mökillä minulla on voimassa oleva kyypakkaus ja luonnossa kulkiessani katselen jalkoihini. Voi, mitä minä teen?